sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Tarinan viemää

Kaksi viikkoa camp-nanoilua on takanapäin. Viimeinen viikko on ollut varsinaista tervanjuontia. Ei suju, ei sytytä, koko tarina epäilytti. Olen jäljessä sanamäärätavoitteestani yli 3000 sanaa. Kaksi kertaa olin suutuspäissäni heittää koko tiedoston roskikseen. Sen verran olen oppinut, ettei niin kannata tehdä. Tälläkin kertaa maltoin mieleni ja lähdin lenkille. Lenkkeily on hyvä apu kirjailijalle, pää tyhjenee ja kunto nousee ;-)

Koko tarinan ongelma on, etten kirjoita sitä mitä olin suunnitellut, vaan jotain ihan muuta. Tältä minusta on tuntunut viimeiset kaksi viikkoa, tuhlaan aikaani väärään tarinaan. Mutta kuinka tarina voisi olla väärä? Tarinani koostuu tarinanpätkistä eikä minulla ollut selvää kuvaa, miten nämä tarinat liittyisivät toisiinsa. Kyllä niiden välillä löyhä yhteys oli, mutta ei siitä riittäisi romaaniksi asti. 

Eilen minulle valkeni, miten saisin yhdistettyä nuo suhteellisen irralliset tarinat yhteen. Tarina imaisi minut mukaansa, tämän minä haluan kirjoittaa ennenkuin se hiipuu ja uusi tarina nousee sotkemaan suunnitelmiani. Minä en valinnut tarinaa, se valitsi minut. Se syntyi lupaa kysymättä ja valloitti puolelleen. Tämä on kirjoittamisessa parasta! 

En siis enää murehdi tavoitesanamääristä, uusi tavoitteeni on saada kirjoitettua irralliset tarinat mahdollisimman nopeasti raakaversioiksi, jotta pääsen kirjoittamaan yhdistävää juonta. Yksi haasteista on, että irtotarinat on kirjoitettu minä-muodossa. Minä- kertojia olisi näillä näkymin tulossa kuusi. En tiedä, voiko tällainen toimia? Murehdin sitä sitten editointivaiheessa lisää.


tiistai 2. huhtikuuta 2013

Camp-nano ja kesäaika alkoi eilen

Camp NaNoWriMo 2013 alkoi eilen ja koska eilen oli vapaata pääsiäismaanantain merkeissä, yritin kirjoittaa myös aamupäivällä. Olen selvästi iltakirjoittaihminen, sen verran tahmeaa tuo aamukirjoittelu oli. Illalla kirjoitin lisää ja ensimmäisen päivän sanamääräksi jäi 1487 sanaa. Asetin tavoitteeksi maltillisen 35 000 sanaa, mikä tarkoittaa että minun tulisi pitää 1167 sanan päivätahtia. Kuulostaa kohtuulliselta.

Kävin tänään kirjastossa ja lainasin Eeva Kilven runokokoelman sekä Camilla Läckbergin Merenneidon oheislukemistoksi. Uskon, että noilla vire ja tunnelma pysyy oikeanlaisena näillä teoksille enkä rupea haahuilemaan/inspiroitumaan "vääristä" asioista (paitsi että  tuskin sekään haittaisi, sillä camp-tarina vie jo minua ihan omia polkujaan ja alkuperäissuunnitelma on heitetty takavasemmalle).
Tein kirjastossa myös löydön: The Gotham Writer's Workshop sarjan teoksen Writing fiction. Odotukseni ovat korkealla :-)

Maanantaina Suomi siirtyi muun EU:n ohella kesäaikaan. Inhoan tätä älytöntä kellojen siirtelyä, liian aikaisesta aamuherätyksesta johtuen päätäni jomottaa ja väsyttää armottomasti. Olen myös aivan kaamea ärrimurri :-( Oikean rytmin kiinnisaaminen vie minulta pari viikkoa. Niin älytöntä ja turhaa ettei käy järkeen. No, tästä suivaantuneena kannoin korteni kekoon kannattamalla kesäajasta luopumisesta tehtyä Kansalaisaloitetta. Kannata sinäkin, jos koet tämän kellojen siirtelyn typeräksi!
Kesäajan kunniaksi otin myös kevättakin käyttöön ja sain syyttää ihan omaa höpsöyttäni, että aamulla palelin ;-)

Tsemppiä kirjoitteluihinne, campiin tai muutoin vain!