lauantai 6. heinäkuuta 2013

Tappio vai voitto

Tämä blogi on melkein näivettynyt, kuivunut kasaan. Niin kuin minäkin. Onneksi alkoi kesäloma, sen elvyttävä ja raikastava vaikutus on puhaltanut minuun uutta eloa. On ollut aikaa miettiä mitä haluan ja mihin laittaa energiani. On syntynyt päätöksia jotka ovat minun voittoni, mahdollisesti nykyisen työnantajan tappio. Mutta ei siitä sen enempää, nythän on loma :-)

Sain iloisen uutisen Taivalkosken suunnalta, uutisen joka olisi voinut olla tappio mutta omalta osaltani se oli ehdottomasti voitto. Ajan loppu sai kunniamaininnan Möllärimestari-kilpailun romaanisarjassa :-) Kirjani sijoittui viidenneksi neljänkymmenenkahden muun teoksen joukosta - olen tyytyväinen.
Lähetin kirjan mukaan kilpailuun saadakseni siitä arvion.  En edes unelmoinut sijoittuvani, joten tanssin ilosta uutisen saatuani. Sananmukaisesti. Olen ilmeisesti kineettinen ihminen; jos koen suuria ilontunteita ne ilmenevät myös fyysisinä pakko-oireina, pomppimisena, tanssimisena ja koikkelehtimisena. Silloin olen kuin pieni lapsi, jonka sisälle suuri iloenergia ei enää mahdu pakkautumaan.

Itse arvio oli antoisaa luettavaa ja auttaa minua uuden kirjan työstämisessä. Pitääkin varoa liioittelemasta liikaa, kuten sorruin tekemään Ajan lopussa. Mutta tämä kunniamaininta itsessään on kannustin, joka houkuttaa jatkamaan kun epätoivo uhkaa iskeä. Kiitos Taivalkoski ja Päätalo-instituutti omakustannekirjallisuuden ja ylipäätään kirjallisuuden tukemisesta ja kannustamisesta!

Tästä on hyvä jatkaa heinäkuista leppeätahtista nanoilua lomailun lomassa. Tavoitteenani on kirjoittaa heinäkuussa vaivaiset 10 000 sanaa, toistaiseksi tahti näyttää varsin realistiselta. Tämä sanamäärätavoite jättää aikaa myös editoinnille. Edellinen nano osoitti, etten osaa olla editoimatta. Editointi toimii hyvänä alkuruokana kirjoitusflowhun pääsemiseksi. Monet kirjoitusoppaat tosin suosittelevat raakatekstin kirjoittamista ensin ja editointivaihetta seuraavaksi. Mikä on sinun suhteesi editointiin?





sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Tarinan viemää

Kaksi viikkoa camp-nanoilua on takanapäin. Viimeinen viikko on ollut varsinaista tervanjuontia. Ei suju, ei sytytä, koko tarina epäilytti. Olen jäljessä sanamäärätavoitteestani yli 3000 sanaa. Kaksi kertaa olin suutuspäissäni heittää koko tiedoston roskikseen. Sen verran olen oppinut, ettei niin kannata tehdä. Tälläkin kertaa maltoin mieleni ja lähdin lenkille. Lenkkeily on hyvä apu kirjailijalle, pää tyhjenee ja kunto nousee ;-)

Koko tarinan ongelma on, etten kirjoita sitä mitä olin suunnitellut, vaan jotain ihan muuta. Tältä minusta on tuntunut viimeiset kaksi viikkoa, tuhlaan aikaani väärään tarinaan. Mutta kuinka tarina voisi olla väärä? Tarinani koostuu tarinanpätkistä eikä minulla ollut selvää kuvaa, miten nämä tarinat liittyisivät toisiinsa. Kyllä niiden välillä löyhä yhteys oli, mutta ei siitä riittäisi romaaniksi asti. 

Eilen minulle valkeni, miten saisin yhdistettyä nuo suhteellisen irralliset tarinat yhteen. Tarina imaisi minut mukaansa, tämän minä haluan kirjoittaa ennenkuin se hiipuu ja uusi tarina nousee sotkemaan suunnitelmiani. Minä en valinnut tarinaa, se valitsi minut. Se syntyi lupaa kysymättä ja valloitti puolelleen. Tämä on kirjoittamisessa parasta! 

En siis enää murehdi tavoitesanamääristä, uusi tavoitteeni on saada kirjoitettua irralliset tarinat mahdollisimman nopeasti raakaversioiksi, jotta pääsen kirjoittamaan yhdistävää juonta. Yksi haasteista on, että irtotarinat on kirjoitettu minä-muodossa. Minä- kertojia olisi näillä näkymin tulossa kuusi. En tiedä, voiko tällainen toimia? Murehdin sitä sitten editointivaiheessa lisää.


tiistai 2. huhtikuuta 2013

Camp-nano ja kesäaika alkoi eilen

Camp NaNoWriMo 2013 alkoi eilen ja koska eilen oli vapaata pääsiäismaanantain merkeissä, yritin kirjoittaa myös aamupäivällä. Olen selvästi iltakirjoittaihminen, sen verran tahmeaa tuo aamukirjoittelu oli. Illalla kirjoitin lisää ja ensimmäisen päivän sanamääräksi jäi 1487 sanaa. Asetin tavoitteeksi maltillisen 35 000 sanaa, mikä tarkoittaa että minun tulisi pitää 1167 sanan päivätahtia. Kuulostaa kohtuulliselta.

Kävin tänään kirjastossa ja lainasin Eeva Kilven runokokoelman sekä Camilla Läckbergin Merenneidon oheislukemistoksi. Uskon, että noilla vire ja tunnelma pysyy oikeanlaisena näillä teoksille enkä rupea haahuilemaan/inspiroitumaan "vääristä" asioista (paitsi että  tuskin sekään haittaisi, sillä camp-tarina vie jo minua ihan omia polkujaan ja alkuperäissuunnitelma on heitetty takavasemmalle).
Tein kirjastossa myös löydön: The Gotham Writer's Workshop sarjan teoksen Writing fiction. Odotukseni ovat korkealla :-)

Maanantaina Suomi siirtyi muun EU:n ohella kesäaikaan. Inhoan tätä älytöntä kellojen siirtelyä, liian aikaisesta aamuherätyksesta johtuen päätäni jomottaa ja väsyttää armottomasti. Olen myös aivan kaamea ärrimurri :-( Oikean rytmin kiinnisaaminen vie minulta pari viikkoa. Niin älytöntä ja turhaa ettei käy järkeen. No, tästä suivaantuneena kannoin korteni kekoon kannattamalla kesäajasta luopumisesta tehtyä Kansalaisaloitetta. Kannata sinäkin, jos koet tämän kellojen siirtelyn typeräksi!
Kesäajan kunniaksi otin myös kevättakin käyttöön ja sain syyttää ihan omaa höpsöyttäni, että aamulla palelin ;-)

Tsemppiä kirjoitteluihinne, campiin tai muutoin vain!

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Lähtökuopissa

Ensi perjantaina se alkaa, kuukauden mittainen kirjoitusrutistus. NaNoWriMo ei elä enää  pelkästään marraskuisin (joka on muuten ankein kirjoistuskuukauteni noin yleensä), vaan nyt voi osallistua Camp NaNoWriMoon joko huhti- tai heinäkuussa.
Tekstikseni valitsin pitkään hautuneen H:n, jonka synopsiksen kirjoitin uusiksi. Taustatyötä on jo sen verran kasassa kuin tässä tekstissä tarvitsen. Olen piirtänyt tarinan pääjuonikaavion hahmoineen mind-map- tyylisesti, käsin tosin. Tietääkö joku hyvää (ilmaista) työkalua, jolla voisi suunnitella juonikaavioita?
Olen myös jakanut tarinan lukuihin ja kirjoittanut muutaman lauseen muistutukseksi itselleni, mistä luvussa oli tarkoitus kirjoittaa. Tosin tunnen itseni ja tiedän että jossain vaiheessa tarina saa vallan ja suunnitelmat vaihtuvat. Olen myös siivonnut kodin, silittänyt vaatteita tulevaa varten ja varannut aikaa kirjoittamiselle (siis pitänyt kalenterin tyhjänä sosiaalisista kontakteista). Lähtökuopissa ollaan, olisipa jo perjantai!

Lauantaina ostin lähimarketista uuden Reginan, kolmanneksi viimeisen kappaleen. Siis uudistuneen version siitä lehdestä, joka vuosia takaperin yritettiin kätkeä punastellen kansipuoli alaspäin ostoskoriin. Punastelin nytkin, tällä kertaa jännityksestä - lehdessä piti olla myös minun novellini. Tarkistin asian heti autoon päästyäni ja siellähän se oli: ensimmäinen lehtinovellini!




Lehdestä löytyy mm. Helmi-Maarian kolumni: Mistä sanasade alkaa. Kolumnissa pohditaan ansiokkaasti inspiraation syntykeinoja. Regina järjestää myös novellikilpailun, aikaa on 15.5.2013 asti.

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Viisi asiaa

Kiitos Rooibokselle ja Leijonalle haasteesta!

Viisi asiaa, joita tarvitsen päivittäin:

  1. Perheeni
  2. Kirjoitustuokio, edes vartti, on nykyään välttämättömyys jota ilman muutun sietämättömäksi äkäpussiksi
  3. Kaksi kuppia kahvia, ehdoton minimi (katso selitys yllä ja kerro kymmenellä)
  4. Lukutuokio ennen nukahtamista
  5. Läppärini, tästä on tullut ruumiin jatke


Viisi kirjaa, joita suosittelen muille:
  1. Albert Camus, Sivullinen
  2. Oscar Wilde, Dorian Grayn muotokuva
  3. Stephen King, Auringonlaskun jälkeen
  4. Mihail Bulkakov, Saatana saapui Moskovaan
  5. Marko Hautala: Itsevalaisevat

Oikeasti lista on pidempi, nämä vain hyppäsivät ensimmäisenä mielen sopukoista näppikselle.

Viisi (materiaalista) joululahjatoivetta:
  1. Hyvä kirja
  2. Pipo, joka ei lyttää hiuksia
  3. Isompi kirjahylly
  4. Uusi keittiön pöytä
  5. Kirjapönttö, samanlainen kuin Rooiboksella


Viisi paikkaa, joihin haluaisin matkustaa:
  1. Singapore, siellä voisi käydä uudestaan
  2. Havaiji
  3. Uusi-Seelanti
  4. Galapagos-saaret
  5. Kenia

Hmm, näitä olisi kyllä enemmänkin...

Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat minua:
Kaunis, älykäs, ahkera, lahjakas... Ai ei siis kysyttykään viittä adjektiivia joiden haluaisin kuvaavan itseäni. No olkoon, tunnustan olevani tempperamenttinen, kärsimätön, kiltti, utelias, laiska.

Viisi lempiruokaani:
  1. Kanttarellirisotto
  2. Lasagne
  3. Sinisimpukat valkoviinissä
  4. Muikun mäti
  5. Suklaa (juu-u on se ruoka, korvaa joskus lounaan)

Viisi elämänohjetta, jotka haluan jakaa kanssasi:
  1. Tartu hetkeen
  2. Joka tähtiin kurkottaa, pääsee edes kuuhun
  3. Tee toisille, niinkuin haluat tehtävän itsellesi (en halua kuulostaa Jeesukselta, mutta tämä on oikeasti hyvä neuvo)
  4. Olet vapaa, jos elät niin kuin itse olet valinnut
  5. Elämä on elämistä varten

Haastan mukaan kaikki ne blogiini eksyneet, joilta tämä haaste uupuu ja jotka eivät ole bloganneet kolmeen päivään mitään.

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Jossittelua ja hieman jaaritteluakin

Terveisiä Singaporesta!
Lomailu on aina mukavaa, mutta niin on myös lomalta paluu. Osaan jotenkin ajoittaa lomani niin, että joko ennen lomaa tai lomani jälkeen postilaatikossa majailee hylky. Niin tälläkin kertaa. Mutta voi miten taitavasti ja kauniisti tämän lähettäjä hylkää kirjan, pakko antaa pisteet heille :-)
Nyt puolentoistavuoden jälkeen ei edes kirpaissut. Hmm, olenkohan menettänyt otteeni, lakannut välittämästä? Tai ehkä vain välitän työn alla olevista teksteistä enemmän. Niinkuin pitääkin.


Kiitos Deelle jos-haasteesta, tämä toimi hyvin kirjoitusverryttelynä aikaerorasituksesta kärsivälle kirjoittaparalle :-)

Jos olisin vesi, virtaisin uusia uria.
Jos olisin kukka, puskisin nuppuni läpi hankien ja jään - juuri nyt.
Jos olisin eläin, nukkuisin talviunta - vieläkin.
Jos olisin soitin, sointini paranisi iän myötä.
Jos olisin hedelmä, valuttaisin mehuani pitkin minua puraisseen suupieliä.
Jos olisin talo, ullakkoni olisi täynnä salaisuuksia.
Jos olisin kirja, minua ei voisi laskea käsistään ennen viimeistä sivua.
Jos olisin maisema, näkisit kallion heijastuvan peilityynen meren pinnalta.
Jos olisin juoma, kuplisin ja tarjoaisin kevyen hiprakan.
Jos olisin puu, lehteni vihertäisivät ensimmäisenä keväällä.
Jos olisin joku, joka omaa itsekuria, jättäisin tuon suklaapatukan kaappiin.

Haaste on kiertänyt jo monessa blogissa, mutta jos juuri sinä et ole tätä vielä saanut - BING ja nyt olet haastettu!

torstai 14. helmikuuta 2013

11 asiaa

Paula herätti minut talviunilta  yhdentoista asian haasteellaan! Idea menee näin:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Hänen pitää valita 11 bloggaajaa, jolla on alle 200 lukijaa.
5. Haastetun pitää kertoa, kenet on haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.



11 asiaa minusta:

1. Olen toivottoman hajamielinen

2. Olen myös auttamaton yökyöpeli 
3. Aamuisin olen äreä mörökölli
4. Kevät on  lempivuodenaikani
5. Olen toivoton priorisoimaan asioita, onneksi Siperia/elämä opettaa
6. Rakastan puutarhanhoitoa melkein yhtä paljon kuin kirjoittamista
7. Olen ujo
8. Kuuntelen mieluummin kuin puhun itse
9. Aloitan enemmän asioita kuin saan päätökseen
10. Lapsen tavoin uskon, että myös yhden ihmisen teoilla voi muuttaa maailmaa.
11. Ostin alkuvuodesta kuntosalikortin, enkä ole vielä antanut periksi. Istumatyö yhdistettynä kirjoitusharrastukseen on selälle kuolemaksi, toivon tämän vähän tasapainottavan puntteja.


Tässä Paulan  kysymykset ja vastauksia niihin:
1. Kirjoittamisesi inspiraatio?
Todellisuuspako arjesta, elämä ympärillä.

2. Kuka on kirjoittamiseesi itsesi jälkeen eniten vaikuttanut henkilö?

Haluaisin vastata jotain muuta, mutta pakko tunnustaa että varmasti se on äitini. Hän on ohjannut minut kirjojen maailmaan ja valinnut kirjat lapsuudenkotini kirjahyllyyn. Jotenkin uskon että lukemani kirjat vaikuttavat myös kirjoittamiseeni.

3. Mahdollinen kohdeyleisösi?
Ensimmäisen kohdalla kevyttä todellisuuspakoa kaipaavat ihmiset, toisen kohdalla dekkareista pitävät ja kolmannen osalta kirjallisuuden sekakäyttäjät

4. Minkälaista tukea ja apua olet kirjoittamiseen saanut?

Mies antaa kirjoitusrauhan (siis ymmärtää, miksi vaimo nököttää iltatolkulla suljettujen ovien takana). Koelukijoiden apu on ollut korvaamatonta, Leirinuotion kirjoitusvinkit ja virtuaaliluennot antoisia. Ja tietenkin tämä vertaistuki täällä blogistaniassa, se on korvaamatonta myös!

5. Minkälaista tukea vielä tarvitsisit?
Olisi mahtavaa, jos kustannustoimittaja editoisi tekstini ja rahavarannot riittäisivät siihen, että voisin tehdä vaikka vain osapäivätöitä ja kirjoittaa loppupäivän.

6. Mikä kirjoittamisessa on hankalinta?

Ajan riittämättömyys, ja tästä johtuen ideoiden priorisointi. Liian usein päädyn kirjoittamaan useaa tarinaa yhtäaikaa. Editointi ei ehkä ole hankalaa, mutta se on pirun tylsää puuhaa. 

7. Mikä sinua estää kirjoittamasta?

Krooninen aikapula

8. Miten olet päässyt yli kohdissa 6 ja 7 mainitsemistasi kynnyksistä?

Yritän hyödyntää muusta elämästä ja päivätyöstä jääneen ajan mahdollisimman hyvin. Olen karsinut mm. televisionkatselua paljon ja muita aikavarkaita. Joskus tuo auttaa, joskus päädyn väsyneenä tuijottamaan tietokoneen ruutua saamatta mitään aikaiseksi.


9. Kirjallinen esikuvasi - keneltä ehkä olet saanut vaikutteita tai kenen tavalla haluaisit pystyä kirjoittamaan?

Albert Camus ja Stephen King

10. Lempikirjasi, yksi tai useampi?

Nämä nyt tulevat ensimmäsenä mieleen: Alber Camus:Sivullinen, Oscar Wilde:Dorian Grayn muotokuva, Dostojevski: Riivaajat, Marko Hautala: Itsevalaisevat.

11. Tähän mennessä upein hetki, pieni tai suuri, kirjoittajaelämässäsi?

Oma omakustanne kansien välissä. 

Haastaisin  Been, Deen, Lilan, E.K:n, Ketun ja Tiksun
ja heiltä tahtoisin kysyä:

1. Miksi kirjoitat?
2. Mikä on päämääräsi kirjoittamisen suhteen? Lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä?
3. Oletko kirjotusmielessä testannut/kokeillut jotain uutta asiaa? Mitä?
4. Neuvo, minkä haluaisit jakaa muiden kirjoittajien kesken?
5. Keskitytkö yhteen genreen vai useampaan? Vai kirjoitatko genrejen ulkopuolella?
6. Pahin kompastuskivesi?
7. Onko sinulla maneeria, yhtä tai useampia?
8. Kirjailija, ketä arvostat?
9. Lempikirjasi lapsena/nuorena?
10. Lempikirjasi nyt?
11. Tähän mennessä upein hetki, pieni tai suuri, kirjoittajaelämässäsi? 

Hyvää ystävänpäivää!

tiistai 1. tammikuuta 2013

Ei aika mennyt koskaan palaa - 2012


Blogini on elänyt hiljaiseloa pitkään, tässä joitain tärkeimpiä kuulumisa vuoden alkuun. Ennen joulua jouduin viikoksi sairaalaan puhjenneen umpisuolen takia (pirut lähettivät minut ensin kotiin vatsakipuineni).  Nyt kun kaikki on jo takanapäin, voin vain todeta että saikkupäivät olivat tehokkaita kirjoituspäiviä, sai leikkiä oikeaa kirjailijaa. Juuh, jossain vaiheessa kyllä seinät alkoivat kaatua päälle, ei sitä paria viikkoa pidempään olisi kestänyt.

Joulupukki ilahdutti minua usealla kirjalahjalla:
Marie Hermansson: Laakso
Ulla-Lena Lundberg: Jää
Johanna Sinisalo: Enkelten verta
Stephen King: Tapahtumapaikkana Duma Key
Micael Dahlen: Ihmispedot
Virpi Hämeen-Anttila: Suden vuosi
Rina Rovio: Ajan loppu ;-DDDDDD

Viimeisen kohdalla repesin, lahjan antajaksi paljastui runokirjan omakustanteena julkaissut tätini, joka arveli minun pitävän kirjasta "Koska tehän olette käyneet Meksikossa". Niin, ainoastaan muutama ihminen lähipiiristäni tietää tästä projektista. Kun avasin paketin, pelkäsin paljastuneeni ;-)

Vuosi hujahti taas kerran vauhdilla. Ohessa listattuna muutamia kirjallisia saavutuksia ja häröilyjä 2012:
  • Alkuvuodesta runosuoni sykkii ja lähetin kokoelman Saarikoski-kilpailuun ja pariin kustantamoon (mistään ei ole kuulunut mitään)
  • Sain kuusi hylkyä Ajan lopusta, joista kaksi ihan kannustavia
  • Aloitin Ajan lopun kääntämisen englanniksi, mutta lopetin kymmenennen luvun kohdalla
  • Toukokuussa julkaisin Ajan lopun Bod:n välityksellä omakustanteena
  • Sain melkein kustannussopimuksen
  • Työstin Aavistusta ja aloitin H:n, molemmat edelleen työn alla
  • Leirinuotion ääressä tapasin uusia ja vanhoja kirjoittajatuttavuuksia. Paras kirjoitusleiri ikinä!
  • PeNoWriMo, K sai alkunsa
  • Kolme novelliraakiletta 
  • Luin vuoden aikana muutaman kirjoitusoppaan: Stephen King: Kirjoittamisesta: muistelmia leipätyöstä, James N. Frey: How to write a Damn Good Novel, II, Julia Cameron: Tyhjän paperin nautinto, Asko Martinheimo: Parempi lause: uusia vir(i)kkeitä luovaan kirjoittamiseen, Juha-Pekka Koskinen: Harkittu murha
  • Luin myös vinon pinon kirjoja, jotka ajattelin listata myöhemmin omalle sivulleen.

Tavoitteita vuodella 2013 (lupauksia en tohdi enää tehdä)

  • Aavistus kustantamokierroskuntoon viimeistään loppuvuodesta
  • K:n juonikuviot valmiiksi
  • Taustatutkimus H:hon valmiiksi
  • Neljä novellia (aina täytyy pistää paremmaksi),  sekä tietysti edellisten novelli-raakileiden muokkaus kypsemmiksi
  • Välttää kirjoitusblokki
  • Jatkaa tyylikokeiluja, kunnes oma ääni löytyy 
  • Lämmitellä Leirinuotion loimussa
Lopuksi toivottaisin kaikille onnellista, kirjoittamisen/lukemisentäyteistä ja menestyksekästä uutta vuotta 2013!