sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Varovaista tekohengitystä ja runonautintoja

Tämä blogi on melkein pystyyn kuollut, aloitan varovaisen tekohengityksen. Aloitin bloginpidon aikoinaan kirjoitusblokkia karkottaakseni ja voisi ajatella että blokit ovat pysyneet kaukana, kun blogiin ei ole virrannut sanaakaan. Niin, alkusyksyyn tämä olisi vielä pätenytkin, mutta sitten tuli kaamos. Ja blokki.

Alan pikkuhiljaa päästä yli Aavisus-morkkiksestani ja hyväksyä tosiasiana, että realistiseksi proosaksi aiottu tekele työntyy maailmaan chick littinä. Kevyempänä kuin oli tarkoitus. Tapahtukoon tarinan tahto, eikä minun. Aluksi olin hämilläni ja ehkä vieläkin vähän. Jotenkin kun aloin ottaa tämän harrastukseni hieman vakavammin, kuvittelin että se olisin minä joka pitelisi puikkoja ja määräisi tahdin. Eikä tarina.

Nyt kun kevätpurot (siis ihan oikeasti jo helmikuussa ;-)) virtaavat, virtaa myös sanoja näppäimistöltä. Aavistus on editointivaiheessa, vihdoinkin. Erilaisena kuin olin suunnitellut, mutta on se silti minun lapsukaiseni.
Olen myös osallistunut käsikirjoitusleirille ja lukenut toinen toistaan upeampia käsiksiä. Ehkä nekin ovat omalta osaltaan puhaltaneet tähän hiipuvaan hiillokseen uutta puhtia. Itse osallistuin leirille lähestulkoon editoimattomalla satukokoelmalla, palautteen taidan jo arvata ;-)

Hiljaiselon aikana blogimaailmassa on tapahtunut upeita asioita, kaksi blogituttua on saanut kustannussopimuksen. Eli tiedoksi kaikille aloitteleville kirjailijanaluille, joita tähän blogiin välillä eksyy, niin tämä on ihan oikeasti mahdollista eli onnea Ahmu ja Susi!

Ja Jere on julkaissut runokokoelmansa. Koska en osaa kirjoittaa kirja-arvosteluja, linkitän tähän pari. Itse runokokoelmaa voin suositella lämpimästi. Omaääninen runoilija on vasta tiensä alussa, mutta matkalla tähtiin. Jeren kieli on huikeaa taiturointia ja sanojen sävelien alta löytyy syvällisiä mietteitä:

Olen pahoillani.
Neuloja materiaalissani ei ole tarkoitettu tekemään paikkaa henkirei'ille.
Ne vain sattuvat
solmimaan huokauksiani paremmaksi kuin tarvitsisi.


Arvosteluja:
Luen ja kirjoitan -blogi
Pisara-blogi

Oma suosikkirunoni ei kokoelmaan mahtunut, sen voi käydä kurkkaamassa täältä (ihan huikea, vuosituhannen runo).

15 kommenttia:

  1. Varovainen tekohengitys kuulostaa hyvältä. Itsellänikin on ollut säälittävän hiljaista bloggailua jo pidemmän aikaa. Mutta ehkä se siitä lähtee taas, kun muu elämä hieman rauhoittuu. Vihaan sitä, kuinka kiireistä aikaa tammi-helmikuu on aina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiire ei ole kivaa, eikä hyvästä. Jotenkin minulla se on viime vuosina alkanut jo marraskuusta ja jatkunut maaliskuun loppuun. Mutta päätin että bloggailusta ei pidä ottaa stressiä, vaan tehdä sitä juuri sillä intensiteetillä kuin kivalta tuntuu :-)

      Poista
  2. Kiva, että sanat ovat alkaneet virrata. :) Niin siinä joskus käy, tarina vie ja kirjoittaja vikisee... Ja varovainen bloggaamiseen palaaminen kuulostaa hyvältä. Pian pääsemmekin satukokoelmasta puhumaan! :) Ps. blogissani joskus haastoin sinut, en muista muistinko muistuttaa siitä, mutta täältä löytyy alhaalta http://lukuhoukka.blogspot.fi/2014/02/tunnustus-ja-haastavia-kysymyksia.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, vikinäksi meni tällä kertaa :-)
      Kiitos kivasta haasteesta, on livahtanut minulta ohitse. Mutta vielähän ehtii!

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos Leijona! On mukavaa myös palata, vähän kuin lomalta :-)

      Poista
    2. Siis tarkoitin Än! (tuo Leijona lipsahti täysin automatiikalla, sorry!)

      Poista
    3. :D Ei haittaa, kyllä se siitä joskus taipuu ;)
      Än

      Poista
  4. Vastaukset
    1. On kiva kirjoittaa taas. Ja mukavaa, että tutut vielä löytävät tänne :-)

      Poista
  5. Hissun kissun hyvä tulee ja kyllä me täällä pysytään linjoilla vaikka vähän harvemmin kuuluisi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on, ja kiva että linjat eivät hetken hiljaisuudesta hiljene kokonaan ;-)

      Poista
  6. Samat fiilikset, ei sitä aina ehdi ja pysty! Kiva välillä kuulla sinusta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus tauko tekee terää, etenkin kun ei irtoa. Kuin myös, Lila :-)

      Poista
  7. Hei Rina, luin sivultani pitkästä aikaa yhteistä blogikirjoittajien Varjojen saarta, ja ihmettelin että mitähän tälle Rinalle kuuluu ja huomaan että kaikki on hyvin ja olet seurannut ahkerampia kirjoittajia, uusa E- kirjoja on jo runsaasti ja myös moni Varjojen saareen osalistunut on ollut aktiivinen, olen ostanut kolmelta kirjan. En ollut käynyt Varjojen saari sivulla pitkään aikaan, mutta nyt siellä oli uusi komentti joten palasin ja luin tarinan, minusta se oli jopa parempi kuin silloin kootessa, koostaminen tuntui vaikealta kun niin monenlaiset persoonat kehittivät tarinaa. se on myös suuri rikkaus tässä tarinassa, monta kertojaa, monta näkökulmaa, monta eri tyylilajia, jopa runoa siellä välissä. tarinaahan voisi vaikka jatkaa mutta yhtä hyvin voisi kehitellä uutta ideaa.. alunperinhän teksti oli Aikatherinen Pieniä sanoja sivun lisäsivu, mutta se sivu hakkeroitiin ja pelastin mitä pystyin ja suljin koko sivun ja vaihdoin sähköpostiosoitteenikin, nyt olen omalla nimellä ja varjojen saari löytyy mielenkuvia ja tarinoita lisäsivulta. käyhän kylässä ja lue koko tarina ja kerro palautteesi , kiitos yhteistyöstä

    VastaaPoista