Kädet eivät ole vielä täysin toipuneet, mutta parempaan päin ollaan menossa. Kirjoittelen hitaasti ja harkiten. Ja huomasin, että tällainen slow writing sopii minulle. Slow food ja slow movement ovat edelleen trendikkäitä, joten miksei sitä voisi laajentaa myös kirjoitteluun. Leppoistaminen kuulostaa niin lupsakkaalta. Stressaankin vähemmän. Vuodenvaihteeseen itse asettamani aikataulun olen heittänyt ikkunasta ulos.
Tällä verkkaisella kirjoittamistyylillä tulee kerralla mietitympää ja valmiimpaa tekstiä.Toisaalta olen Aavistuksen kanssa siinä ihanan antoisassa vaiheessa, että perusrunko on kasassa ja täydentelen tarinaa sopivilla sivujuonteilla ja lisäkohtauksilla. Tosin alitajuntani on päässyt yllättämään minut. Aavistuksen piti olla proosaa, mutta nyt siellä liikkuu myös murhaaja. Hmm, olisiko tällä jotain tekemistä leopardin pilkkujen ja suutarin lestin kanssa?
Slow writing..ei lainkaan hassumpi ajatus. Jospa sen avulla pääsisin eroon tahmeudesta.
VastaaPoistaMinulla tuo on toiminut pakon edestä, eli kirjoitushimo suorastaan patoutuu ja alkukesää vaivanneesta tahmeudesta ei ole enää tietoakaan.
PoistaAikana kynä ja paperi tuli kirjoitettua Slow writingia. Koneella ahnehtii, korjaa, kääntää, vääntää. Tiedä sitten kumpi on helpompaa. Tai viisaampaa.
VastaaPoistaTeksti kolmonen lähti hienosti slow writingina, nyt mennään taas tuli hännän alla, stressissä. Pitäisi pysähtyä, antaa juonen kehittyä mielessä eikä hosua sitä suoraan koneelle sitä mukaa kuin mieleen tulee.
-Leijona
http://leijonakirjoittaa.vuodatus.net/
Tuo on kyllä totta, koneella on niin helppo heittäytyä ahneeksi. Toivon toki käsien tervehtymistä, mutta toivon myös että ehtisin oppia tästä jotain - vaikka sitä kärsivällisyyttä antaa asioiden kypsyä.
PoistaMinulla on nyt maaninen kausi meneillään, joten en halua hidastaa mutta yleisesti ajateltuna se olisi järkevää. Edes sen verran voisi hidastaa, ettei olisi typoja joka lauseessa kuten minulla usein on.
VastaaPoistaTypot ehtii korjata myöhemminkin, ihan kadehdittava vauhti sinulla. Joihinkin vaiheisiin tosin sopii myös tällainen verkkainen tahti myös, sitä ikäänkuin kirjoittaa raakatekstin ensin päänsä sisällä. Jos kädet olisivat terveet, tuskin malttaisin.
PoistaMinä kykenisin slow writingiin varmaan lähinnä kynän ja paperin kanssa. Kun olen innostunut, paahdan vain eteenpäin. Hieno juttu, että sinä kykenet harkittuun etenemiseen. :)
VastaaPoistaKykenen tähän vain pakon edestä ;-) Mutta ihan mahtavaa huomata, että näinkin pääsee eteenpäin. Paljon pään sisäistä tekstiä, joka sitten valuu ikäänkuin esimuokattuna ulos.
Poista