keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Sateenvarjo ja kumisaappaat

Kaikkihan sen tietävät, että varmin keino pitää sadepilvet loitolla on varautua sateenvarjolla ja kumppareilla. Ja varmin keino houkutella sadetta, on pukeutua helleasuun.Tai näin meistä ainakin tuntuu. On mukavaa ajatella, että on olemassa kohtalo ja että sen toteutumista voisi jotenkin ohjailla. Tai että meitä vainoaa epäonni.
Minäkin uskon näin. Minulle aina sattuu ja tapahtuu, välillä elämäni on värikkäämpää kuin elokuvissa. Yliopistoaikoina eräs ystäväni väitti minun keksivän osan jutuista, eihän kellään voi olla tuollainen mäihä. Tarinankertojana olisin kyllä hyvä vedättämään. Mutta taidan oikeasti olla niitä ihmisiä, joille sattuu ja tapahtuu ja yleensä sitten siellä epäonnen puolella. Nyt vanhempana tunnistan kyllä itsessäni piirteitä, jotka edesauttavat asioiden ohjautumista tiettyyn suuntaan. Olen kärsimätön ja pistän välillä tuulemaan. Olen sinisilmäinen, hölösuinen, rehellinen ja kiltti. Ja tyhmä. Tyhmä sellaisella naiivilla tavalla, millä ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Viisaus puuttuu.

Todistan tämän kertomalla tämänpäiväisistä tosielämän tapahtumista. Eilisessä postauksessa kerroin julkaisseeni omakustanteen. Päätös kotimaisesta omakustanteesta syntyi nopeasti, olinhan jo työstänyt ajatusta käännösversiosta. Kansikuvat olivat siis jo valmiina, taitto syntyi viikon kovalla rutistuksella. Tänään illalla tarkoitukseni oli kirjoittaa meilit pienkustantajille ja niille isommille, jotka olivat vastanneet tiedusteluihini. Jotten tuhraisi heidän aikaansa.
Tänään soi puhelin. Se oli toinen pienkustantajista, tai keskisuuri oikeastaan. Oli ajatellut mahdollisesti kustantavani kirjan ensi vuonna. Mutta mitä minä teen? Ensinnäkin podin huonoa omaatuntoa, etten ilmoittanut aikeistani etukäteen. Pahoitellen kerroin juuri ottaneeni askeleen omakustanteen suuntaan ja ryhdyin selittelemään: "Päätin yrittää omakustannetta, koska eihän tätä kirjaa kannata enää ensi vuonna julkaista, kun blaa blaa blaa ."
Vasta puhelun edetessä ymmärsin hölmäyteni ja yritin selittää, että 350 euron sakolla pääsisin irti BoD:n kanssa tekemästä diilistä ja maksaisin sen mielelläni saadakseni kirjani oikealle kustantajalle. Mutta tuo aloitukseni oli niin vahva, että kustantajaankin heräsi epäilys. Kyseessä oli aivan ihana ihminen ja avauduimme puoleen jos toiseenkin. Sain kaupan päälle kullanarvoisia vinkkejä.
Tekisi mieleni ommella suuni suppuun ja leikata kieleni irti! Ja juntata pääni syvälle hiekan alle piiloon.

Toinen isku oli, että kirja löytyy nyt yhdestä kotimaisesta verkkokirjakaupasta hintaan 39.90. Olin määritellyt ovh:ksi 19.95. Siis haloo? Kuka hullu maksaa moista summaa pehmeäkantisesta viihdejännäristä? Yli 50% katteet!?! Joku vedättää minua tai sitten en tajua tämän homman kustannusrakenteista mitään. Ta sitten kyseinen liike ei halua välittää omakustanteita. Suurkuu.fi:ssa tein vertailua bod.fi hintoihin ja ne olivat oikeilla hehtaareilla.

Olen tyhmä, byääh! Ja syytän siitä itseäni. Kaipa tämä jonkin karman lain mukaan on minulle tarkoitettu. Eihän tällaista tuuria voi muutoin olla. Miksen ikinä opi? Tämä saattoi olla ainoa tilaisuuteni ikinä ja minä pilasin sen. Nyt möllötän sohvalla ja ahmin lohtusuklaata levytolkulla.  Ja itken ihan hieman. Olen oman elämäni Aku Ankka.

17 kommenttia:

  1. Siis hetkonen; sinä olisit saanut kustannussopimuksen?? Wau :) Sehän on hienoa. Mutta on myös erittäin hatunnoston arvoinen asia, jos päädyit silti omakustantamaan. Oikeasti. Nuo kotimaiset verkkokirjakauppamme ovat pöyristyttäviä...mun 27 euron esikoista myydään niissä pahimmillaan 50 euroa kipale. Siitä voi laskeskella, paljonko ne ryökäleet yrittävät viedä välistä. Kannattaa mainostaa nyt oma kustannetta täällä blogistaniassa..lähetä vaikka arvostelukappaleita joillekin kirjabloggaajille ja lehtiin. Eikä tämä todellakaan ollut ainoa tilaisuutesi ikinä, höpsis sentään. Jos sinusta on jo kiinnostuttu, se tarkoittaa, että toinen käsis kiinnostaa vielä enemmän :) Pää pystyyn ja onnea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin näemmä, mutta en yhtään tiedä millä ehdoilla. Paitsi että ensi vuotta kustantaja oli kaavaillut. Emme ehtineet keskustelussa niin pitkälle, että ehdoista olisi puhuttu mitään kun minä jo möhläsin tilaisuuteni.
      Tuo hintajuttu on kyllä ihan käsittämätön, jos ne tekevät näin kustantamoidenkin kirjoille. Eikä siinä auta, että tiputtaisi oman parin euron marginaalin lähelle nollaa. Kirja olisi silti liian kallis.
      Kiitos Helmi-Maaria lohdutuksesta, tällä hetkellä se on erittäin tervetullutta.

      Poista
  2. Sinua takuulla vituttaa, mutta tuohan on hyvä uutinen seuraavaa kirjaasi ajatellen. Ja saatekirjekin näyttää kivemmalta kun on jo julkaissut jotakin.

    Etkä sinä ole tyhmä koska päätit ottaa kirjasi kohtalon omiin käsiisi. Paskalla mäihällä ei ole mitään tekemistä henkilökohtaisten ominaisuuksiensa kanssa.

    Tuota hinta-asiaa en kyllä tajua yhtään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dee, kiitos sanoistasi. Kovasti yritän ajatella, että jos ykkösestä joku kiinnostui, niin ehkä sitten kakkosestakin. Jotenkin tuo paska mäihä on varjostanut minua aina, ehkä mulla vaan on niin kova pää, että kaikki pitää opetella kantapään kautta. Ehkä sitten seuraavalla kerralla osaan hoitaa asiani paremmin. Jos saan toista tilaisuutta.

      Poista
  3. Jep, samoilla linjoilla kuin Helmi-Maaria: tuohan on tosi kova juttu, ja jos soppari ei tullutkaan nyt, niin tulee sitten myöhemmin.
    Aku Ankka selviää aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jere, toivon niin. Ihanasti sanottu tuo Aku-juttu, olenhan minä tosiaan jo aika vanhaksi selvinnyt hengissä :-)

      Poista
  4. Ymmärrän harmituksesi, olisi minuakin harmittanut - mutta mahtavaa silti, että kustantaja oli kiinnostunut.

    Minä uskon vähän kohtaloon, huonolle tuurille ei aina voi mitään. En millään usko, että tämä oli ainoa tilaisuutesi. :) Eikä omakustanne huono juttu ole, vaikka nuo hintajutut ovatkin kyllä omituisia. Sinun pitää nyt vain ahkerasti mainostaa kirjaasi ainakin täällä blogosfäärissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen vieläkin vihainen itselleni. Minä voisin kyllä opetella pitämään hölösuuni kurissa. Olisi mahtavaa kyetä hoitamaan tilanteet zen:mäisellä tyyneydellä. Sillon välttäisi monet harha-askeleet.
      Juu, kunhan saan taas itseni koottua ryhdyn markkinointirytistykseen. Työstän parhaillaan webbisivuja, sen jälkeen lähden pommittamaan lehtiä arvosteluiden toivossa. Ja pyydän, josko muutama kiltti kirja-bloggaaja olisi kiinnostunut.

      Poista
  5. Älähän ole huolissasi! Minä tilasin kirjan vain tämän blogisi ansiosta ja nyt odotan sen saapumista vielä innokkaammin, koska se on läpäissyt kustantajankin tiukan seulan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiltti Anonyymi! Tämä kyllä piristi mieltäni monta piirua :-)
      Toivottavasti kirja vastaa odotuksiasi.

      Poista
  6. Aku Ankka selviää aina, minähän sen tiedän, kun Akua käännän ;) Nyt otat tästä vain positiivisen irti, eli käytät hyväksesi niitä saamiasi neuvoja, ja voit olla varma, että kun tarjoat uutta käsistä, niin sinulle soittanut kustantamo lukee sen taatusti kiinnostuneena! Ja sitä ennen yrität selvittää tuota hintajuttua, koska en tosiaan usko, että kovin moni lähtee maksamaan mistään romaanista sellaista summaa. Itselleni 28e on jo paljon...

    VastaaPoista
  7. Kiitos Vera, luotan Akun kääntäjän sanaasi :-) Tänään olen vielä vihainen itselleni, mutta itsesäälissä en kovin pitkää jaksa rypeä. Kyllä se tästä. Siperia opettaa. Ehkä sitten toisella kertaa osaan hoitaa asiani fiksummin.
    Tuo hintajuttu on tosi outo, vaikka tiputtaisin oman marginaalini nollaan, kirja olisi silti liian kallis. Suurikuu.fi vaikutti myyvän suurinpiirtein bod.fi:n hinnoilla, siellä oli muita bod-julkaisuja mutta omani vielä uupuu.

    VastaaPoista
  8. Jehna, kävi sitten melkoinen sattuma.

    Komppaan heti muita onnittelijoita. Onhan tuo kuitenkin merkittävä juttu! Toisaalta olen kyllä samoilla linjoilla, että kirjasi oikea hetki on juuri nyt - sanoisin, se otollisin aika. Intuitio sanoo lopputulemasta, että "molempi parempi". Kokemuksiahan me keräämme, joskus oikeat valinnat tapahtuvat epäsuorasti.

    Uskon että hyväksi kääntyy... en pysyisi tuolilla enkä sen vieressä, jos olisin vastaavassa tilanteessa.

    En lähettänyt omia tekstejäni kustantamoihin. Tähän oli erinäisiä syitä: itsekritiikki, genren arviointi epäkaupalliseksi, syvä inho jota tunnen "virallista käsikirjoitusformaattia" kohtaan, malttamattomuus ja kenties loiva haluttomuus tulla torjutuksi. Myönnän.

    Lähtökohtia ja valintoja on runsaasti. Eivät ne kaikki voi aina olla oikein, mutta kuten sanonta kuuluu, on asioilla hassunkurinen tapa järjestyä. Itse ajattelen kirjoittavani molemmilla poluilla, mutta toistaiseksi olen viihtynyt vapaana kulkijana. Ehkä tämä muuttuu seuraavan projektin myötä. Tai sitten...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikko, näinhän se menee. Tämä kokemus oli kyllä sieltä opettavaisimmasta päästä. Kun vain jättäytyy virran vietäväksi, purossa olevat kivet saattavat sinkauttaa yllättäviin suuntiin. Saa nähdä kuinka käy. Tuo täysin vapaa julkaisu on kyllä hatunnoston arvoinen suoritus.

      Poista
  9. Oi että, onnea!
    Ihan ymmärrettävää, ettet heti saanut ajatuksia uusille urille, soitto tuli varmaan aika yllättäen -juuri kun olit henkisesti asettunut omakustanteen suuntaan.
    Hmmm, eli vanha totuus toimi: kun lakkaa yrittämästä ja täysin ajattelemasta jotain, se toteutuu... mitenkähän saisin sovellettua tätä oman käsikseni kanssa... :D
    -Leijona
    http://leijonakirjoittaa.vuodatus.net/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Leijonakirjoittaa. Puhelu tuli kesken työpalaverin, joten olin ihan eri sfääreissä muutoinkin. Sellaisessa toimi ja tee. Ehkä minä sillä seuraavalla kerralla sitten osaan pitää suuni kiinni.
      Tuo oli kyllä niin yllätysveto ja osuva kolhaisu kohtalolta/sattumalta/miltä lie, että oksat pois. Bod-sopparin ja tämän puhelun välillä oli vain vappuaatto ja vappupäivä.

      Poista
  10. Oi miten ihanaa. Tätä siis oikeasti tapahtuu. Kustantamot ottavat yhteyttä ja tahtovat julkaista käsikirjoituksia. Minusta tuntuu oikeasti siltä, että ne ovat enemmänkin olemassa vain torjuakseen ja nöyryyttääkseen. Minusta ainakin on tullut paljon parempi ihminen, kun olen ollut kustantamojen kanssa tekemisissä.

    Oletko varma siitä, ettei kyseinen kustantamo olisi kiinnostunut tekstistäsi, vaikka se on jo julkaistu omakustanteena?

    Joka tapauksessa sanoisin, että enemmän tässä on ensimmäisen kuin viimeisen tilaisuuden makua. Kannattaa painaa mieleesi tuo kyseisen kustannustoimittajan nimi.

    VastaaPoista