maanantai 4. kesäkuuta 2012

Kolmatta pukkaa

Kolmonen on vallannut minun kirjoitusaikani. Aavistus on jäänyt viime aikoina taustalle ja lähinnä muokkailen sitä silloin tällöin. Rönsyilen, aivan kuin puutarhassani rehottavat rikkakasvit. Tosin viime viikonloppuna otin itseäni niskasta kiinni ja ahersin kymmentuntisen päivän siistien puutarhaani. Jotenkin tämä alkukesä pääsi yllättämään, räjäyttämään vihreytensä joka puolelle. Vai olenko minä muuttunut hitaammaksi? Jotenkin tämä ihana alkukesän valkoisten kukkien aika oli ohitse yhdessä humauksessa, lauantain rankkasade raiskasi hentoiset kukinnot pois melkein samantien kun olin ne havainnut. Täytyy kyllä tunnustaa, että tämä kirjoittaminen on ryöstänyt aikaa puutarhaharrastukseltani.

Sain tänään yhden hylyn ja perjantaina toisen, isoilta molemmat. Taitavat siellä kustantamoissa siivoilla pöytiään kesälomia varten. Ihan hyvä, asioille on mukava saada jonkinlainen päätös. Olen myös lähestynyt lehdistöä Ajan lopun tiimoilta ja tänään erään lehden päätoimittaja vastasi takaisin toivottamalla onnea esikoisestani. Olin onnesta soikeana, kirjaani kohdeltiin oikeana teoksena. Ja sellainenhan se eittämättä onkin :-)

12 kommenttia:

  1. Jep, aika hyväksyä tosiasiat: ihan oikea teoshan se on. Heh.

    Harmillisia nuo hylsyt tosin - saitko minkäänlaista palautetta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toinen oli standardihylsy, ja toinen kuorrutettu standardi. Kuorrutetussa versiossa oli vakiolauseen "ei mahdu kustannusohjelmaamme" lisäksi kannustava "Tarinasi oli toimiva kokonaisuus". Tuon olen kuullut ennenkin.Pöh.

      Poista
    2. No, parempi kai yksi lausekin kuin ei mitään. Tuokin taitaa olla enemmän kuin mikään mitä olen itse mistään saanut...

      Poista
  2. Totta kai kirjasi on oikea teos. :)

    Minulla on pienen pieni piha (asun ekassa kerroksessa), mutta yhtenäkään kesänä en ole saanut siellä kasvamaan mitään! Siellä on vain yksi täysin villiintynyt pensas. Sitäkin saksin vasta kun se alkoi uhkaavasti paiskoa oksiaan kohti ikkunaa. Minusta ei taida ikinä tulla viherpeukaloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskottava se kai vain sitten on ;-)
      Niin, pihaksi kait tätä minunkin puutarhaani jotkut nimittäisivät, ei täällä kauheasti ole neliöitä tuhlattavaksi. Tuo viherpeukaluus on kyllä tartuntatauti, minuun se iski kymmenisen vuotta sitten salakavalasti.

      Poista
  3. Ihan oikea on, ala vaan omaksua kirjailijaidentiteettiä oikein kunnolla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaipa se on sitten uskottava ja yritettävä omaksua ;-) Jotenkin vain tuntuu että otsassa on leima wannabe...

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Hyvä on, uskotaan ;-) Ainakin olen askeleen edempänä kuin aiemmin.

      Poista
  5. Hih, ilmeisesti sinun tosiaan pitää alkaa uskoa siihen, että olet kirjoittanut oikean kirjan :). Ja mitä tulee hylsyihin, niin odotan niitä itsekin. Kesäkuun alkupuoli ennen juhannusta on perinteisesti ollut hyvää hylsyjenkeräysaikaa - omiani odotellessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä tämä pikkuhiljaa iskostuu tajuntaani ;-) Suhtautuminen omakustanteisiin on usein pääsääntöisesti aika varauksellista, mutta positiivisiakin yllätyksiä on ollut. Ainakin olen oppinut kokemuksesta valtavasti.
      Minulta uupuu laskujeni mukaan vielä neljä hylkyä, jos loputkin vaivautuvat postittamaan omansa.

      Poista
  6. Yritähän Rina nyt sitten alistua siihen, että Olet Kirjoittanut Kirjan. ;)

    VastaaPoista